Uuden vuosikymmenen toimintaa

Maanantai 6.1.2020 - puheenjohtaja Eija Grönholm


Apuvälineitä kaikille?

Itse pääsin reilu kuukausi sitten niiden diabeetikoiden joukkoon, joiden sokeriarvojen seuranta toteutuu Librellä, ainakin hetkellisesti. Syynä tähän tietysti sairaus, joka ei ole tasapainossa. Lääkevaihdoksia on jouduttu tekemään enkä jaksa uskoa, että ne loppuvat tähän. Yhtäkkiä, kohtuullisen tasapainon jälkeen, kaikki menee sekaisin, eikä  selittävää tekijää löydy, ei edes labra-arvioista. Eräs tuttavani totesi taannoin, että iloisen 20-luvun jälkeen mennään kohti 30-luvun lamaa. Tuntuu, että näin on jo itselleni käynyt. 

Libren mukana saa sensorin lukulaitteen, mutta itse suosin puhelinaplikaatiota. Tämä älypuhelimeen asennettava LibreLink -sovellus on kätevä ja sen avulla voi lähettää raportteja esim. hoitajan/lääkärin sähköpostiin.  Se on myös käyttäjälleen helppo, jos sensori vain pysyisi paikoillaan. Pari saunakäyntiä viikossa vie liimat ja sensori irtoaa. Tästä syystä en myöskään ole käynyt uimahallissa, vaikka juuri olen käynyt uinnin tekniikkakurssin ja nyt olisi otollinen aika treenata. Sensorin tulisi kestää 14 vrk, mutta itselläni 5 pv on ollut maksimi. Toinen mietityttävä asia on mittaustuloksiin. Laitehan mittaa sokeria kudosnesteestä, ei verestä. Sormenpäästä ottamani arvot ovat järestään olleet korkeammat, jos sensorilla saan aamulla 8, niin liuska näyttää kymmentä. Iso ero. 

En tunne alueemme hoitokäytäntöjä ja esim. sitä, ketkä voivat saavat Libren käyttöönsä? Tyyppini on kakkonen, mutta pistän insuliinia. Minullekin sanottiin, että saan sensorin vain kahden viikon kokeilujaksolle. No se ei riittänyt. Uuden Ozempic-lääkkeen aloitus kestää 3 kk ja sinä aikana mittaan normaalia enemmän, jotta pystyn todentamaan lääkkeen vaikutusta. Nähtäväksi jää, kauanko saan käyttää sensoria! Olisi mielenkiintoista kuulla, mitä mieltä muut käyttäjät ovat sensorista? Tai muista apuvälineistä, joita olette saaneet käyttöön? Pumpusta itselläni ei ole kakkosena kokemusta, mutta lukijoissa saattaa olla henkilöitä, joilla on kokemusta pumpuista, joko itsellä tai esim. lapsella. Toivonkin, että kertoisitte hoitokokemuksistanne esim. lähettämällä yhdistyksen sähköpostiin ajatuksianne. Täydellä luottamuksella totta kai.

Liikunnasta iloa!

Yhdistyksemme on päättänyt aloittaa kokeiluna ryhmäliikunnan tarjoamisen jäsenille tänä vuonna. Asia on vielä valmisteluvaiheessa, koska en ole saanut Kotkan kapungilta vaihtoehtoisia aikoja asian toteuttamiseksi. Ehdotuksia saamme kyllä tammikuun aikana. Ajatuksena on kerran viikossa n. tunnin mittainen ohjattu liikunta esim. uimahallin ryhmäliikuntatilassa. Jos kokeilu onnistuu ja osallistujia on, sitä jatketaan ja voidaan jopa laajentaa. Itselläni siintää jo mielessä yhdistyksen oma liikuntakortti, jolla saisi myös alennusta (toisin sanoen yhdistys maksaisi osan kävijöiden kerta/kuukausi/vuosimaksusta). Oma liikuntaharrastukseni alkoi jo 70-luvulla, jolloin liityin urheiluseura Karhulan Veikkoihin. Siitä lähtien liikunta on ollut lähellä, vaikka tänä päivänä muoto on muuttunut kilpaurheilusta hyvinvointia tukevaan harrasteliikuntaan. Olen kuitenkin sitä mieltä, että liikunta on lääke kaikille. Jokainen tekee ja harrastaa sitä omien voimavarojen ja mahdollisuuksien mukaan. Jollekin iloa tuottaa syksyinen metsälenkki sienikorin kera kun taas joku kaipaa sykettä nostattavaa zumbaa. Pääasia on, että liikkuu ja että se tuottaa hyvää oloa! Aloitetaan tämä vuosikymmen iloisesti liikkumalla, yhdistys on siinä tukena!

Hyvänolon terveisin

Eija


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini